Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkit

Äiti Karjala -monumentti Lappeenrannassa

Äiti Karjala -monumentti paljastettiin Lappeenrannassa 19.9.1993. Monumentin muodostavat kuvanveistäjä Kauko Räsäsen veistämä metrin korkuisella jalustalla seisova neljämetrinen Äiti Karjala -patsas ja sitä kolmelta suunnalta ympäröivä 70 metriä pitkä graniittimuuri. Patsas esittää kaatunutta poikaansa surun murtamana mutta silti ylväänä kantavaa äitiä. Katsoja löytää veistoksesta yhtymäkohtia vanhoihin Pietá- ja Lemminkäisen äiti -aiheisiin. Muuriin on kaiverrettu luovutetun Etelä- ja Keski-Karjalan sankarihautoihin haudattujen tai kadonneina siunattujen 5500 sankarivainajan nimet. Muurin otsikkoelementissä ovat mm. sanat:
IKUISESTI KUNNIOITETTU OLKOON HEIDÄN MUISTONSA.
Viimeinen elementti on omistettu tuntemattomiksi jääneille sankarivainajille.

Alueen kokonaisuunnitelman on laatinut arkkitehti Jaakko Merenmies ja kivityöt tehnyt Vientikivi Oy. Lappeenrannan kaupunki on osoittanut muistomerkille arvokkaan paikan kaupungin keskustasta Lappeenrannan suuren sankarihauta-alueen ja virastotalojen väliseltä alueelta. Kaupunki suoritti alueen perustus-, laatoitus- ja istututustyöt sekä vastaa sen hoidosta. Se on pystyttänyt muistomerkkiaukiolle päälippusalkonsa.

Aloitteen muistomerkistä teki Uusikirkko-Seura ry vuonna 1989. Hanketta toteuttamaan perustettiin Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkkiyhdistys ry. Sen tukena oli karjalaissyntyisistä vaikuttajakansalaisista muodostettu valtuuskunta. Muistomerkin vaatimat varat yli kaksi miljoonaa markkaa kerättiin kansalais-, järjestö- ja liikelaitoskeräyksellä sekä pienoispatsaiden myynnillä. Valtio tuki hanketta opetusministeriön ja puolustusministeriön kautta myönnetyillä apurahoilla. Sankarivainajien omaisten antama tuki oli arvokas aatteellisesti sekä taloudellisesti.

Hankkeen suojelijoina toimivat puolustusministeri Elisabeth Rehn ja kenraali Lauri Sutela.

Muistomerkin paljastusjuhlassa oli mukana yli 5000 henkeä. Lappeen kirkossa pidetyssä juhlajumalanpalveluksessa saarnasi piispa Erkki Kansanaho. Hän samalla antoi siunauksen sodan vaikeissa oloissa mahdollisesti siunaamatta jääneille sankarivainajille. Monumentin paljastuspuheen piti valtuuskunnan puheenjohtaja, ylipormestari Raimo Ilaskivi. Puolustusministeri Elisabeth Rehn esitti valtiovallan tervehdyksen.

Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkkiyhdistyksen puheenjohtajana toimi Lappeenrannan silloinen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Jarmo Kälhi ja varapuheenjohtajina sekä työvaliokunnan puheenjohtajina piispa Erkki Kansanaho ja hovioikeuden presidentti Heikki Mälkki. Projektijohtajan ja samalla varojen keräyspäällikön vastuun kantoi everstiluutnantti evp. Toivo Lehmusvirta. Nimien keruun suoritti yhdistyksen palkkaama tutkija Anna-Maija Ortamo-Närvä Sota-arkistossa.

Äiti Karjala -monumentista on muodostunut suosittu kunnianosoitusten ja turistivierailujen kohde.

* * *

Äiti Karjala -monumentissa ovat mukana seuraavat kunnat: Antrea, Heinjoki, Hiitola, Jaakkima, Johannes, Jääski, Kanneljärvi, Kaukola, Kirvu, Kivennapa, Koivisto, Kuolemajärvi, Kurkijoki, Käkisalmi, Lavansaari, Lumivaara, Metsäpirtti, Muolaa, Pyhäjärvi, Rautu, Ruskeala, Räisälä, Sakkola, Seiskari, Suursaari, Säkkijärvi, Terijoki, Tytärsaari, Uusikirkko, Vahviala, Valkjärvi, Viipuri, Viipurin mlk. Vuoksela, Vuoksenranta ja Äyräpää.