Muuriin kaiverrettiin ensin Harlun, Impilahden, Korpiselän, Pälkjärven, Ruskealan, Salmin, Soanlahden, Suistamon ja Suojärven pitäjien 2568 sankarivainajan sekä Vienan-Aunuksen alueen 132 sankarivainajan nimet. Muistomerkkiä laajennettiin Sortavalan kaupungin ja maalaiskunnan 600 sankarivainajan nimillä, joten monumentissa on yhteensä 3300 nimeä. Laajennustyö tehtiin Kristiansstadin-Sortavalan säätiön kustannuksella.
Nimien keruussa saatiin arvokasta apua Karjalan Sivistysseuralta.
Joensuun kaupunki lahjoitti muistomerkille kauniin paikan Rauhanpuistosta. Kaupunki myös teki alueen perustus-, laatoitus- ja istutustyöt sekä vastaa sen hoidosta. Kivityöt teki Ylämaan Graniitti Oy, kaiverrukset Joen Kivituote ja pystytyksen Maarakennus Niemeläinen Ky.
Aloitteen muistomerkistä teki Suojärvi-Seura ry vuonna 1987. Sen toteutti alueen pitäjäseurojen edustajista muodostettu, rehtori Nestor Norpan ja sosiaalijohtaja Heikki Ihatsun johdolla työskennellyt toimikunta. Hanke, jonka kustannukset olivat 1,4 miljoonaa markkaa, rahoitettiin pääosaksi keräysvaroilla. Ne saatiin seurakunnilta, kunnilta, pitäjäseuroilta ja -säätiöiltä sekä liikelatoksilta ja sankarivainajien omaisilta ym. yksityishenkiläiltä. Opetusministeriö antoi valtion tukea, ja tuloja saatiin lisäksi pienoispatsaiden myynnillä.
Paljastusjuhlassa oli mukana yli tuhat henkeä. Joensuun luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa pidettiin juhlajumalanpalvelukset. Muistomerkin paljasti toimikunnan puheenjohtaja Nestor Norppa. Kenraaliluutnantti Rauno Meriö piti juhlapuheen Yliopiston juhlasalissa pidetyssä juhlassa.
Monumentti on muodostunut suosituksi nähtävyydeksi ja käyntikohteeksi kunnianosoitusten tuojille sekä turisteille.